Historia

Ensimmäiset jaetut pytyt Olympiavoittajat Maailmanmestarit Erotuomarit Erikoisuuksia Puheenjohtajat Mestareiden mietteitä kerhosta Haastattelut Historiikki 2013

Kerhon säännöissä todetaan, että palkintoja luovutetaan vain Helsingissä käytävissä tapahtumissa. Vuoden 2002 alussa reviitittriä laajennettiin koskemaan pääkaupun­kiseutua. Kovasti arvostettuja pyttyjä oli jaettu vuoden 2012 loppuun  mennessä yhteensä lähes 5.000 ja ne ovat olleet järjestysnumeroituja alusta alkaen. Pytty numero 3.000 on lahjoitettu Suomen Urheilumuseolle vuonna 1979 esille pantavaksi. 1990-luvulla pyttyjen järjestysnumerointi muutettiin vuosittaiseksi.

Lisäksi pyttykerho on jakanut vuosikymmenten varrella lukuisan määrän kunniapyttyjä, kunniaviirejä ja palkintoja eri lajien urheilijoille sekä yhteistyökumppaneilleen. Vuosien saatossa mm. seuraavat yritykset ovat tukeneet kerhon toimintaa ja mahdollistaneet toiminnan jatkumisen; Yhtyneet Paperitehtaat, Idman, Ajanmies, Alko, Teollisuusvakuutus, Suomen Posti / Tele, Pohjola-Yhtiöt, Veikkaus-Rasti, Helsingin Sanomat, Mehiläisen Urheiluklinikka ja R-Kioskit.

Kerhon toiminta on alusta alkaen ollut ns. aatteellisella pohjalla eli toiminnan on mahdollistanut edellä mainitut tahot, eikä kerhon rahatilanne ole aina ollut kehutta­va, vaan pulavuosina on "hattu kourassa" aina jotenkin päästy eteenpäin jatkamaan toimintaa. Erillinen tilasto-osa kertoo korutonta kieltään. Esimerkiksi vuonna 1955 voitiin jakaa vain 28 pyttyä ja vuonna 1978 niin ikään vain 31 pyttyä eli jaettu pyttymäärä on suhteessa sen hetkisiin varoihin. Huippuvuosi koettiin vastaavasti vuonna 1951, jolloin jaettiin 144 pyttyä urheilijoille.

Vuoden 2001 lopulla kerhoamme muistettiin hopeisella haarikalla Helsin­gin Urheilutoimittajien Kerhon puolesta työstämme palloilulajien hyväksi vuoden 2001 urheiluteosta pääkaupunkiseudulla.

Pyttykerhon jäsenistöstä on kutsuttu seuraavat henkilöt kunniajäseniksi; Waldemar Rautarinne, Evert Lehtonen, Jukka-Petteri Lepistö, Helmut "Bubi" Hess, Eino Pystynen ja viimeisimpänä Georg Krutelew, legendaarinen Suomi-futiksen "grand old man", joka on palkittu mm. FIFA:n ja Suomen Palloliiton kultaisilla ansiomerkeillä tuomittuaan Suomessa ja ulkomailla yli 2.000 peliä sekä käsipallossakin ja koripallossa satoja otteluita. Hän onkin todennäköisesti ainoita suomalaisia, jolla on tuomittuja miesten SM-sarja-otteluita kolmessa eri palloilulajissa.

Mainittakoon, että Pyttykerho on ollut myös pytynjaossa Suomessa pelatuissa jääpallon MM-kisoissa 1957 ja 1983 sekä vuonna 2002 Helsingissä pelatuissa salibandyn miesten MM-kisoissa ja nuorten jalkapallon EM-turnauksessa.

Vuosikokouksen päätöksellä 1999 siirryttiin Helsinki-cupissa jakamaan nuorem­missa ikäluokissa palkintomitalit pyttyjen sijaan.

Erityisen merkittävien, kansainvälisten yksilösuoritusten palkitseminen palasi ohjelmaamme jälleen ja ensimmäisiksi kohteiksi tuli mm. Hanna-Maria Seppälän palkitseminen uinnin MM-saavutuksestaan sekä Suomen EM-uintien mitalimenestyjät; Jere Härd, Joona Puhakka ja Jarno Pihlava.

Jalkapallossa jaettiin vuosikymmeniä HAKA-malja, joka kiertopalkintona luovutet­tiin kauden päätteeksi Suomen mestarijoukkueelle. Nykyisin jaettavat Fair Play- ja Puhtaan Pelin pytyt jaetaan vuosittain nimiensä mukaisesti seuroille omaksi. Jalkapallossa on jaettu eniten pyttyjä - yhteensä noin 2.000 kpl. Nuorten sarjoissa on oltu mukana lähinnä jalkapallossa. Helsinki Cupissa ollaan oltu mukana alusta alkaen vuosittain jakamassa 15 - 20 huomionosoitusta eri ikäluokkien tytöille ja pojille ja perinne jatkuu edelleen.

Kerhon kunniaviirejä on luovutettu eri vuosina mm. jalkapallon SM-sarjan tuoma­reille sadannen pääsarja ottelun tuomitsemisesta sekä pelaajille, jotka SM-sarjan jalkapallossa ovat saavuttaneet sadan pääsarja-maalin rajapyykin. Viiriä on myös käytetty jaettaessa huomionosoituksia mm. erilaisina merkkipäivinä tai jostain muusta ansiokkaasta saavutuksesta kerhon toiminnan alueella. Viirejä on jaettu yhteensä noin 100 kpl.

Pyttykerhon viimeisin historiikki ilmestyi vuoden 2013 alussa.